Kun mielessä järkkyy

Ohjeita blogieni lukemiseen:

Tarinani ovat kirjoitettu huumorin höystöllä ja muhineet vuosia vailla ulospääsyä, siksi niissä saattaa olla mukana hippunen vallattomuutta ja jopa liioittelun makua. Käyttäessäni sanaa "ystävä" juuri sinun siellä, arvoisa lukija, on hyvä ymmärtää ympärilläni olevan piirin olevan laajempi kuin tiedätkään. En siis välttämättä puhu sinusta, vaikka epäilet niin. Jos joku kirjoittamani asia kolahtaa ja tunnet piston itsessäsi, silloin kehotan katsomaan peiliin. Tarkoituksella en ystäviäni loukkaa. Joskus totuus löytyy itsestäsi, joskus jostain lukemastasi. Ja kuulemani mukaan jopa kaurapuurosta, tiedä häntä. Nyt kiitän niitä ihania, jotka ovat minua tähän itseilmaisun lajiin kannustaneet. Tulen jatkamaan valitsemallani tiellä. 

Tähän blogiin olen saanut luvan asianosaisilta siltä osin mikä on faktaa ja joita kirjotukseni koskee. 

 

Kiusaajat
 
"Senkin läski, ihramaha, tynnyri".

Ylipainoa 60 %.  Laske kaloreita, syö salaattia, ei rasvaa, käytä kevyttuotteita.

Urheile, hikoile, laihdu.

Leivo, syö, oksenna.

Hampaista kiilteet, roikkuva iho. 

Lisää vatsalihaksia. Wc-pöntössä oksennusjäljet. 

Valheita, vauvanukka kasvoilla, anoreksiaverikokeet ja ekg, rytmihäiriö. 

Koulukiusaamisen uhri. 


Tunnen äidin, jonka lapsi tarvitsi apua. Lasta oli koulukiusattu. Lapsi ahdistui, masentui ja sairastui syömishäiriöön. Tämä lapsi ei ole ainutkertainen.
Olen tutustunut elämäni aikana enemmän kuin yhteen lapseen tai nuoreen, jonka elämään on vaikuttanut muiden oppilaiden tai jopa opettajien kiusaaminen. En  puhu lasten pilailusta enkä opettajien kiireestä, minkä vuoksi ei ehditä nähdä kiusattujen hätää, vaan juuri siitä itsestään. Kiusaamisesta.


Useissa kouluissa on ns. KiVa-koulu-ohjelma, minkä avulla on tarkoitus saada kiusaaminen kuriin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.  Mikään ohjelma tai hanke ei toimi, jos se on vaan nimellinen, eivätkä ihmiset toteuta sitä tosissaan. Niin oli tämänkin lapsen koulussa, nimellistä apua.

Lapsi sijoitettiin kiireellisesti lastensuojelulaitokseen arviointia varten, monen mutkan jälkeen. Lapsi itse sanoi äidilleen tämän olevan huono äiti, koska lapset eivät kuulu laitoksiin. Äiti vastasi hänelle olevansa hyvä äiti etsiessään kaiken avun, minkä voi lapselleen saada ennen tämän täysi-ikäistymistä.

Korkeammalle

Kiepun, leijun, karkuun maailmaa.
Ei tunteita; mitä välii. 
Ei välii, ei kukaan välitä. Yksin. 
Mitä vittuu sä katot mua? Kato mua. Nää mut.
Yksin.
 
Vanhempien tehtävä on turvata lapsen kasvu ja kehitys. Tällä lapsella ei ollut sitä mahdollisuutta, sillä hänen vanhempansa olivat nostaneet kätensä pystyyn jo aikoja sitten. Isä eli uutta perheidylliä uusioperheessä, mihin lapsi ei mahtunut mukaan. Äiti käytti tahollaan päihteitä vaihtaen kumppaneita kuin sukkia. Lapsi aloitti ensin kaljalla, ja siirtyi pian kannabikseen. Nyt hän odotti paikkaa laitokseen, missä tavoitteena on päästä irti aineista. Äiti on lähtenyt uuden miesystävänsä kanssa ulkomaille, isän kantaa huostaanottoon ei ole voitu selvittää.


Rakkaalle isälleni
 
Äiti kertoi avioerosta ja muutostamme.

Tuloksena raivari, kuten niin useasti ennenkin.

”Te voitte vaikka myydä itseänne”! Murrosikään tullessani isä oli alkanut puhumaan minulle rumasti. Muuttolaatikkoon pakkasin masennuslääkkeitä. 

Kiitos kaikesta, isä. 


Tämä lapsi oli hyvä koulussa, kaunis ja älykäs. Sitä kaikkea hän on tänäänkin. Välillä hän tarvitsee apua jaksamisensa kanssa. Vanhempien ero vaikutti lapseen. Eikä niinkään ero, vaan aikuisten kypsymättömyys selvittää välejänsä. Näitä lapsia on lukemattomia, joiden vanhemmat käyttäytyvät lapsellisemmin kuin lapset itse.


Miten kukaan voisi korvata heille menetettyä nuoruutta? Ne aikuiset, joiden olisi pitänyt auttaa ja turvata heidän selustaansa ovat pettäneet heidät. Ainoa mitä voi toivoa on, että heillä itsellään on voimia uskoa vielä tulevaisuuteen.